Follow by Email

lauantai 27. lokakuuta 2012

Miksi tämä alku on aina näin hankalaa? Olenhan kirjoittanut päiväkirjaanikin nyt tasan 918 päivää ja sivuja on kertynyt 2584 sivua. Vaikka siinä se juju varmaan onkin. Päiväkirja on tarkoitettu vain minun itseni luettavaksi, kun tätä luet myös Sinä. Toki saatan noita päiväkirjani sivuja paljastaa Sinullekin. Paljon on 2,5 vuoden aikana tapahtunut sellaista, mitä ei silloin aloittaessaan osannut aavistaa edes.

Tämä on ensimmäinen blogini, mutta tässä ei ole kuulemma sen kummempaa etikettiä, miten pitäisi kirjoittaa. Niimpä minä(kin) kirjoittelen tänne ihan mitä sattuu. Kerron omasta elämästäni, voi joukkoon vilahtaa vähän muotiakin siltä osin kuin siitä mitään ymmärrän ja ruoka on tärkeä asia eli siitäkin jotain joskus ehkä. Mikään kennel- blogi tämä ei ole, mutta minun ihana huomiohoro 8- vuotias Welssi ansaitsee silloin tällöin maininnan saavutuksistaan ja aiheuttamistaan tuhoista. Eli kaikkea on luvassa sekä menneestä että nykyhetkestä ja ties vaikka scifi- fanina joskus jotain tulevaisuusjuttujakin.

2 kommenttia:

  1. Kyllä se siitä sitten lähtee suttaantumaan se kirjottaminen. Mä oon ite kanssa sellanen, että välillä mietin, että voiko sellasta kirjottaa. Ja on asioita mistä mä en "voi" kirjottaa kun blogini on avoin enkä sitä kuitenkaan halua sulkeakkaan tietyiltä.

    VastaaPoista
  2. Niin, toi päiväkirja on aika helppo, kun sitä ei muut lue. Blogissa joutuu vähän rajoittamaan kirjoittamistaan. Silti tuntuu, että pitää kirjoittaa enemmän kuin pitäisikään. Voi olla, että ihan fakta-asiat tuntuvat täysin fiktiolta. Vaan jos kirjoitan fiktioita, niin kyllä se jotenkin tulee ilmi tekstistä. Niin se vaan on, että tämä minun viimeaikainen elämäni on ollut melko epätodellista, eikä sitä aina meinaa itsekään uskoa todeksi.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.