Follow by Email

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Naisten hommia

Näin kolmatta jouluani kun puurran ja väkerrän jouluruokia, niin hiipii ajatus mieleen, että taidan nyt olla ihan oikeasti nainen, kun ei miehet perinteisesti tämmöisiin osallistu. Vaikka ravintolamaailmassa kokit monesti on miehiä, niin kotiruokapuoli on ollut ja taitaa edelleen olla paljolti naisväen hommia. Te kokkaavat miehet, älkää loukkaantuko tästä, sillä teidänkin poikkeavaan käytökseen on varmaan joku järkevä selitys. Itselläni se oli tämä transjutska vissiin sitten.

Vaikka nämä jouluruokien tekemiset ovat aiemmin jääneet suureksi mysteerioksi, niin olen minä ruokaa laittanut. Vaikka jossain kirjoituksessani moitin eksääni äijämäiseksi, niin ruoanlaittajana hän oli ihan superosaaja ja siinä vuosien varrella minäkin opin tosi paljon ruoanlaitosta. Jouluruokia me käytiin aina syömässä entisellä anopillani, jossa olikin ihan mielettömät jouluherkut. Niistä aavistuksen vinkkejä saaneena ja oikealla innostuneella kokkausasenteella on kinkut ja laatikot onnistuneet ihan kiitettävästi allekirjoittaneeltakin. Kyllä miltei 20 vuoden kokkikoulu antoi hyvät eväät selviytyä tässä nykyisessäkin elämässä perheen emäntänä. Nyt on vielä sitten tämä kotikokin jatkokurssi allergiaruokien valmistuksesta, kun puolisoni on allerginen miltei kaikelle. Lista olisi niin pitkä, etten viitsi kuormittaa sillä internettiä. Siksi minä nämä laatikkoruoatkin itse väkerrän, kun kaupasta ei saa valmiina ilman munaa enää mitään. Muutenkaan kunnon lepakko mistään munasta perusta, pyh!

Pian on joulun herkut valmiit, imelletty perunalaatikko on uunissa ja karjalanpaisti olisi vielä huomenissa tehtävä. Sitten on viikoksi mässäiltävää, joten ei ku lahjakasta joulua!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.