Follow by Email

lauantai 17. tammikuuta 2015

TaRiNa, joka kertoo minusta ja musiikistani - musiikkini kertoo minusta

Mietin, julkaisenko tämän kirjoituksen täällä Jennan aikakirjoissa vaiko ehkä musiikkiblogin puolella. Musiikkiblogi ei juurikaan ketään koskaan kiinnostanut, joten laitoin sen kiinni jo aika päivää sitten. Se on olemassa ja odottaa siellä parempia aikoja, parempia päiviä.

Nyt kirjoitan siis pienen tarinan. Tarina ei välttämättä ole aivan jokaista piirua myöten ihan totta, mutta mukailee totuutta. Lisäksi tämä tarina on "englanniksi", koska sen kulku etenee biisieni nimien mukaan ja ne ovat englanniksi. Jokainen biisin nimi johtaa linkkinä biisiin itseensä. Olkaapa hyvät ja nauttikaa tai kärsikää - kukin mielensä mukaan. Oikeasti, on siellä ihan hyviäkin, jollei ole ihan humppahullu. Humppaa ei ole eikä tule.



Long time ago, in far Far Away, i met a Hasty Stranger. She had something Xtras, but i didn't care. She liked my eyes, colour of the Xanthous And Verdant. There came Nightfall, but i didn't Escape. This night was The Great Secret long a time. We met again several times in our Rendevouz Point and never said Bye Then again. There was No Disappointmets in our relationchip never ever. I finally found my Harbour – even my Eru Gos ??

Yes, there is still my Dark Passenger in my head, and that is the thing without Resistance, but sometimes i can run away from it. There is Hidden Timeline, where it can't come. And that Energize me and my Heavy Burden leaves behind. There is no any Desire, i can just be myself.

If i really try, iRemember my past, and then i'm glad to be me now. It took so many years to get here. Actually it took several years. And now, Six Years After i see the Final Solution so clear. All this is like Powerplant inside me. I'm no Down anynore, my past is only Ghost of me. The passenger inside me, that i told before, she has left me in Silence.

Some Day Again i will realize my Destiny – was this all right? Now i feel, that i'm Top Dog of my own life. I am me - myself, not Someone Else anymore. I can take all the Fall And Rain. That's it, I Can't Say Anything more. This has been incredible Era. Still, i will always carry one Piece Of The Past part of me.

Long time ago, it was Just Love, nothing more or less and the old life of mine, it was the End Of It then. When i saw my upcoming Only One, it didn't feel being in Strange Party at all. That was like Slow Jump to new life (maybe not so slow, i think) and i can say, that It's So Serious, when you feel in this way. In my head, there was lot of Traffic, but at same time My Last Sad Song was done.

The Pink Room was made to new temple of love of ours. Not even Frozen Sun can make that room cold. There has been no Regret never in last six years. This all is so Unreal, that sometimes i'm scared when It Is Over – all of this. The life of mine – it's life in Difficultture without any Finality. So fears are nonsense maybe, i hope.

There is great Vision Of The Future
that i'm watching here in my Space Studio. Am i Ready? Ready for future. Yes i am.


perjantai 9. tammikuuta 2015

Uutiset - kotimaa - ulkomaa - ja muukin huuhaa

Ja näin me saimme potkittua käyntiin vuoden 2015 - "sivistyksen ja edistyksen vuoden". Olisiko kuitenkaan noin. Katsotaampa vähän maailman tapahtumia ja pohditaan asiaa uudelleen.

Kotimaan uutiset (tää ompi Suomi)

Alkoholilaki tuli voimaan. Tarkoittaa siis, että meille kansalaispoloille ei saa näyttää viinapullon - ei edes olutpullon kuvaa, koska sorrumme heti ja välittömästi juomaan. Niin, kamalaa. Näin meistä opetetaan varmaan todellisia viina-asiantuntijoita, jotka jo juoman värin perusteella tietävät näkemättä edes koko juomaa tunnistavat sen tyypin, vuosikerran, prosentit ja muutkin seikat, joita asiaan saattaa liittyä. No joo, tämä on nyt saivartelua, mutta suomeksihan tämä tarkoittaa askelta kohti kieltolakia.

Sen kummemmin erittelemättä, kuinka paljon meillä onkaan lainsäädännössä suorastaan perseestä olevia kohtia, joita on valmisteltu salassa ja kun tulevat voimaan, vedotaan siihen, että kukaan ei ole vastustanutkaan. Vaivalla valitsemamme kansanedustajat, missä lienee olivat, kun asiat olivat tapetilla.

Ulkomaan uutiset

Venäjä, ei voi kuin nauraa - valitettavasti samaan aikaa miltei itkeä, kuinka voikaan olla maan asiat perseellään. Vain ja ainoastaan suuren pölhön päällikön ja sen persettä nuolevan esikunnan takia. Tänään kuullun uutisen perusteella mm. transsukupuoliset ovat liikenteessä vaaraksi eikä heille voi enää myöntää ajokorttia. Siis mitä vittua, kyllä se on Youtubessakin nähtyjen videoiden perusteella ihan perus- Igor, joka siellä liikenteessä hölmöilee. Tämä on sitä ajojahtia, jota kyseisessä maassa on jo jatkunut muutaman vuoden - ainakin. Monien älyttömien toimien seurauksena ruplan(trouble) kurssin perusteella tämä talousasiantuntija ei kyllä lupaile kovin hääviä tulevaisuutta naapurimaalle. Tosin saman heikon tulevaisuuden voisin lätkäistä tuonne kotimaan uutisiinkin -sorry vaan Suomi.

Yleisesti

Itse olen pärjännyt aika pitkälle itseironialla. Osaan nauraa itselleni - tosin hitusen huonommin kuin muille. Parhaat naurut toki irtoaa kanssaihmisiin liittyviin hassuihin juttuihin. Silti kummastuttaa yleensäkin uskonnollisten ihmisten kurttuotsaisuus. Meillä kotomaassa löytyy hihhuleita, joiden huumorintaju riittää hädintuskin sakastin ulkopuolelle. Erityisesti tämä koskee hihulismipuoluetta, jonka johtohahmon olisi syytä vetäytyä julkisuudesta kotiin kasvamaan ihmisenä. Muissakin puolueissa on jytkyllisen verran päällikköä, jotka voisivat myös kaikota luottamustehtävistä.

Vaan maailmalla nämä "uskonto"- jutut on viety astetta pitemmälle. En tiedä kurttuotsaisempaa porukkaa kuin nämä itseään islamisteiksi kutsuvat ovat. Kunnioitan - tai kunnioittaisin - sinänsä kaikkia uskontoja ja jokainen saa uskoa, mitä haluaa. Uskonnot ovat osa kulttuuria. Silti se, että aletaan uskonnon varjolla tappamaan ihmisiä, kuten Ranskassa pari päivää sitten. Se nyt vaan on liikaa. Sori vaan terroristit. Ei tuolla tavalla maailmaa rakenneta. Tosi kristitythän ovat sujuvasti aikoinaan näyttäneen mallia ristiretkillään. Ristiretket siis jatkuvat eri tavoin, eri tasoilla ja eri kulttuureissa yhä. Ne jatkuvat täällä Suomessakin meitä vähemmistöjä jahdaten ja syrjien, joskaan ei niin voimallisesti kuin itäisessä naapurissamme. Inkvisitio on silti täälläkin yhä voimissaan. Haluaisin kunnioittaa uskontoja ja kulttuureja, ne ovat maailman rikkaus, mutta kun en vaan voi - en enää. Uskonto tuo minulle mieleen vain ja ainoastaan negatiivisia asioita, pelkkää pahaa ja ihmisoikeuksien polkemista.

Ristiretket eivät ole historiaa - ne ovat nähtävästi vasta alkamassa